Trampoliini

Kesällä aika kuluu nopeasti, sillä ulkona on paljon tekemistä. Lapset rakastavat hiekkalaatikkoleikkejä ja nurmikolla juoksemista. Monen perheen pihaa hallitsee trampoliini, mikä houkuttelee lähitienoonkin lapsia pomppimaan ja temppuilemaan. Päivän kohokohta on tietenkin uimarannalle lähteminen. Rantahiekkaan saa tehtyä vielä hienompia linnoja kuin kotipihan hiekkalaatikkoon, ja välillä voi käydä vilvoittelemassa järvessä. Kun ilta koittaa, lapset ovat väsyneitä ja valmiita nukkumaan. 

Talvi voi käydä sekä lasten että vanhempien hermoille, sillä pakkasen takia perheen on pysyteltävä valtaosa ajasta sisätiloissa. Neljän seinän sisällä ei mahdu juoksemaan samaan tapaan kuin ulkona, ja kovat äänet saattavat ahdistaa sekä vanhempia että naapureita. Pallopelit on kielletty astioiden, peilien ja koriste-esineiden hajoamisen pelossa, ja kaikki parhaat piilotkin on jo käyty läpi. Trampoliini on talviteloilla, ja hiekkalaatikkoakin peittää metrin kerros lunta. Uimarannalle pääsee vasta puolen vuoden päästä, joten miten saada aika kulumaan talvella?

Talvella voi harrastaa monenlaista – myös sisällä

Talvisia harrastuksia ovat luisteleminen, hiihtäminen, lumiukkojen ja -linnojen tekeminen sekä esimerkiksi lasketteleminen. Lapset voi viedä ulos vaikka -20 asteen pakkasessa, kunhan vaatetta on tarpeeksi. Aina ei kuitenkaan jaksa pukea koko lapsikatrasta aluskerrokseen, välikerrokseen ja päälikerrokseen, etsiä myssyjä ja hanskoja, pujotella kaulureita ja ahtaa villaan kiedottuja varpaita toppasaappaisiin. Talvella päivän liikunta-annoksen voi saada myös sisätiloissa. Vesipedot rakastavat uimahalleja, ja sisäleikkipuistoissa voi riehua vapaammin kuin 60-neliöisessä kaksiossa. Perheen yhteistä laatuaikaa voidaan viettää myös museossa, tai vaikka pakohuonepelin parissa. Room Escape -peli Helsingissä sopii myös perheen pienimmille, sillä huoneissa ei ole mitään pelottavaa. Parivuotias ei ehkä osaa ratkaista kaikkia tehtäviä, joten päävastuu pelistä jää perheen isompien lasten ja aikuisten vastuulle, mutta se ei estä pikkuista nauttimasta tilanteesta.

Sisällä pelattavia lajeja ja muita siistejä harrastuksia sisätiloissa

Vaikka olisit satsannut suuren summan rahaa perheen kesälomamatkaan, saattavat lapset muistaa parhaiten puistoon tehdyn piknik-reissun tai sen ainoan kerran, kuin äiti tuli mukaan pelaamaan jalkapalloa. Yhdessä tekeminen ja yhdessä oleminen sitoo perheenjäsenet toisiinsa. Yhdessä vietetty aika on arvokasta, joten vanhempien kannattaa leikkiä ja olla lastensa kanssa. Kun lapsi kasvaa isommaksi, hän unohtaa nukke- ja nalleleikit. Isomman lapsen kanssa voi pelata – joko videopelejä tai vaikka pallopelejä.

Talvellakin voi pelata pallopelejä, vaikka ulkona olisi kolmekymmentä astetta pakkasta. Lähes jokaisesta kunnasta löytyy jäähalli, mutta monessa kunnassa on myös palloiluhalli. Palloiluhallista voi varata vuoron lentopallon, koripallon, salibandyn tai jalkapallon pelaamista varten. Aikoja löytyy usein helpommin kuin jäähallista, mikä on usein varattuna aamuvarhaisesta iltamyöhään. Kun pelit on pelattu, löytyy palloiluhallista usein kahvio, missä voi käydä nauttimassa mehut tai kahvit – tai talviseen tapaan kaakaot.

Eivätkö pallopelit innosta? Ei haittaa, sillä sisäurheilulajeja on vaikka millä mitalla. Esimerkiksi minigolf on laji, mitä voi pelata myös sisätiloissa. Miltä kuulostaisi hohtominigolf? Se on vielä erikoisempaa kuin hohtokeilailu. Keilailu on hauskaa myös ilman erikoistehosteita. 

Koripallojoukkue

Muita sisätiloissa harrastettavia lajeja ovat esimerkiksi erilaiset tanssit ja jumpat, jooga ja spinning. Lapsille järjestetään omia tanssi-, jooga- ja jumppatunteja, mutta isommat lapset voivat osallistua aikuistenkin ryhmäliikuntatunneille. Kannattaa huomata, että kuntosalien ikäraja on yleensä 15 vuotta, joten tätä pienemmät eivät pääse isän tai äidin mukaan kuntosalin spinningiin. 

Myös ratsastusta voi harrastaa sisätiloissa, jos talli on investoinut omaan maneesiin. 

On hyvä oppia sietämään tylsyyttä

Vaikka perhe harrastaisi ahkerasti, tulee lapsille välillä tylsiä hetkiä. Ajoittainen tylsyys kuuluu elämään, myös lapsuuteen. On hyvä opetella sietämään tylsyyttä jo lapsena, sillä pysähtymisen ja paikoillaan pysymisen taidot ovat tärkeitä. Tylsyyteen saattaa kuulua myös pettymyksen ja turhautumisen tunteita, mutta nekin kuuluvat aikuiseksi kasvamisen prosessiin. Vaikka lapsi valittaisi tylsyyttään ja sitä, ettei hänellä ole mitään tekemistä, vanhemman ei tarvitse huolestua. Ei suotta sanota, että luovuus syntyy joutilaisuudesta: tylsyys aktivoi mielikuvitusta ja luovuutta. 

Kun lapsi valittaa tylsyyttä, aikuisen ei välttämättä tarvitse keksiä mitään uutta leikkiä tai aktiviteettia. On kuitenkin hyvä ottaa vastaan lapsen viesti. Turvallinen ja toimiva vuorovaikutus rakentuu sille, että aikuinen malttaa pysähtyä lapsen kokemuksen äärelle ja kuunnella lapsen tunteita.